Istukaas nyt alas,
Värikuulaan ei saa kierrettä kolmesta syystä:
1. ns \"rihlauksen\" nousu pitäisi olla joku 3 kierrettä piipun matkalla jotta kuula pyörisi edes lähes sitä vauhtia mitä tarvitaan kierravakavuuden saavuttamiseen.
2. Näillä lähtönopeuksilla kuulan kuori ei kestä jyrkkänousuista kierrettä. Toki voidaan tehdä sellainen kuula joka kestää, mutta sitten ei enää osumakohde kestä kuulaa..
3. ( Tärkein ) Vaikka saisit kuoret pyörimään, niin toi sisällä oleva filli ei oo tasaisesti jakautunut eikä myöskään lähde pyörimään kuoren mukana tasaisesti. Tällöin ei kierrevakavuutta saavuteta millään nopeuksilla, koska sitten kun kuulan nopeus alkaa hidastua, niin kuori pyörii hitaammin kuin filli ja taas ollaan labiilissa tilanteessa. Tietty fillikin saadaan pyörimään siedettävästi kuulan mukana, mutta kuka haluaa pelat yli metrisellä piipulla? Luoti ja sen pyöriminen on ihan eri asia kun lähtönopeutta on n. 7 kertaa enemmän ja sisäosat pörivät samaan tahtiin ulkokuoren kanssa.
AGD:n lopputuloshan noista testeistä oli se, että värikuula vakautuu parhaiten kun pistää pallon perään pyrstön jossa on siivekkeet. Muistaakseni joskus 90-luvulla tollasia siivekesettejä sai 50 kpl pakkauksissa hintaan Riisto-lahtariporvari, ja noi siivekepallot piti ladata jokainen erikseen + että siivekkeet oli kuulien hukkumisen takia käytännössä kertakäyttöisiä.
Samoissa testeissä AGD totesi, että tärkeimmiksi asioiksi edellisten ns. vakio-ongelmien jälkeen jäi paineen tasaus kuulan etu ja takapuolella ( reikäpiiput ), Riittävä kireäboreinen kiihdytysmatka, ( n. 10\", AA:n piipuissahan rei-itetty kärkiosa on väljempi, freakin insertin pituus ) JA Kuulaan kohdistuvien iskujen ( boltti ja ajopaine ) minimoiminen ( matalapaine- mutkat, Magin foamiboltti, Bolttien kärkien muotoilut, Venturiboltit yms ).
Että silleen. Flatlinehän peustuu kuulan alakierteeseen. Sivusuunnassa lentorata on vakaampi, mutta pystysuunnassa ei. Käyttäytymisen voi todeta esim pingispallosta.
- Muuli