Täydessä hiilidioksidipullossa on nestemäistä hiilidioksidia muistaakseni noin 70%. Paine on lämpötilasta riippuva vakia ja sen takia siinä ei tarvitse mitään paineentasaushässäköitä. Pulloissa on samassa läpötilassa aina sama paine, jos siellä on vielä tilkkakin nestemäistä hiilaria jäljellä. Tämän takia kahden samanlämpöisen pullon välillä ei tapahtu mitään ihmeellistä, vaikka toinen olisi täysin tyhjä. Pulloon sihahtaa vain hieman hiilaria ja painet tasaantuvat. Hiilidioksidin nesteytymispaine huoneenlämmössä on noin 50-60 baria. Suuressakaan pullossa ei ole painetta tuon enempää, ellei se ole ylitäynnä.
Em. syystä pikkupullojen on oltava kylmiä täytettäessä. Eli, kun pullo on kylmä, on hiilidioksidin painekin alempi. Kun hiilidioksidin paine kylmemmässä pullossa on alempi, voi lämpimämmästä pullosta virrata nestemäistä hiilidioksidia pikkupulloon. Kun käyt vaihtamassa hitsauspullon täyteen hiilaripulloon, varmista että pullossa on nousuputki. Nousuputken tunnistaa, kun pullon kyljessä on N-kirjain keltaisella pohjalla. Ilman nousuputkea pullo pitää kääntää ylösalaisin pulloja täytettäessä. 86 kiloa painavalle kaasupullolle tuo kääntötemppu on helpommin sanottu kuin tehty.
Tuo näyttäisi olevan vanha 12 unssin hiilaripullo. Leimat on menneet umpeen nelisen vuotta sitten, eli pulloa ei virallisesti saisi täyttää ennen katsastusta. Kaikenlisäksi näyttäisi olevan DOT-leimalla, joten sitä ei olisi saanut käyttää Suomessa alunperinkään. Tuohon pulloon saa laittaa hiilidioksidia noin 350 grammaa.
Varo ylitäyttämästä kylmää pikkupulloa. Ylitäytössä ei pulloon heti tule sen enempää painetta täyttövaiheessa, mutta kun sitä kaasutilaa piti olla se 30% ja jos sitä ei ole ja pullo lämpenee, kasvaa paine exponentiaalisesti. Pullossa tapahtuu lämpö- ja paineryntäämistä, kun paine kasvaa lämmön noustessa ja toisin päin.