Vastine mestoilla
http://194.188.93.116/cgi-bin/mediaweb11#
Toi on sitten saksittu versio Originaali menee seuraavasti:
Viitaten Vantaan sanomien kirjoitukseen 21.10.2007 otsikolla ”Siviilit kärsivät värikuulasodasta Askitossa”
Tuomas Massisen raflaavaan sävyyn kirjoittamassa artikkelissa oli sekä asiavirheitä, että yleistyksiä, joihin on syytä hieman kirjoittaa vastinetta. Otsikossa mainitaan Värikuulasota. Sodastahan harrastuksessa ei ole kyse, vaan tarkasti sääntöjen rajaamasta urheilulajista. Lajin isäntämaassa, Amerikassa, Paintball tai Suomalaisittain Paintti on ollut harrastajamäärältään nopeiten kasvava urheilulaji monena vuonna peräkkäin. Lajin emämaan tilastojen mukaan Paintballia pidetään yhtä taktisena lajina kuin Amerikkalaista jalkapalloa.
Artikkelin mainitsemalla ns. Askiston kentällä harjoitellaan Paintballia pääasiassa tiistaisin kesäaikaan.. Harjoittelevana joukkueena on Vantaan Nipakisu Ry:n Edustus joukkue Urho. Viimeiset treenit Askisossa tänä vuonna pidettiin 4.9.2007. Joukkue siirtyy talveksi harjoittelemaan sisähalliin Hyvinkäälle. Urho koostuu pääosin pääkaupunkiseudun paintball-harrastajista ja joukkueen keski-ikä lähentelee kolmeakymmnetä. Urhon Saavutuksiin kuuluu mm. vuoden 2006 Suomen mestaruus. Paintball on siis Suomessakin kilpalaji, jossa on Suomen mestaruus taso ja Kaksi Divisioonatasoa. Kolmatta divisioonatasoa ollaan puuhaamassa harrastajamäärän jatkuvan kasvun takia.
Naapuruston häiriintyminen on tietysti valitettavaa, ja vielä valitettavampaa on keskusteluyhteyden puuttuminen siten, että asiaa nyt ruoditaan julkisesti lehdessä. Lähtökohtaisesti Paintballin harrastajat eivät todellakaan halua häiritä ketään harrastuksellaan, tavoitteet ja saavutukset asetetaan ja mitataan ihan muilla keinoin. Tontti ja kenttä on vuokralla ja vuokranantajalta olemme saaneet luvan pelata. Viitatun viimevuotisen rikosilmoituksen perusteella aiheuttamamme häiriö mitattiin Vantaan ympäristötoimen toimesta ja toimintamme sai jatkua. Tämähän ei tietänkään tarkoita sitä, etteikö toiminta kuitenkin jotakuta häiritsisi. Meille seurana on kutenkin tärkeää joku harjoittelupaikka ja mahdollisuus. Vantaalle ei Suomen mestaruutta tuoda takaisin ilman säännöllistä harjoittelua. Paremman paikan puutteessa olemme harjoitelleet siellä, missä olemme voineet.
Harhalaukaukset ja muut tapaturmamahdollisuudet pyrimme joka tapauksessa aina minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Kyseessä on myös meidän lajin harrastajien oma turvallisuus. Artikkeli antaa mielikuvan, että harjoittelualueella räiskitään ja harhakuulat ovat yleisiä. Kenttä on kuitenkin ollut käytössämme tiistai-iltaisin, jolloin kesässä harjoitusvuoroja kertyy n. 16 mukaanlukien kaksipäiväinen Paintballin SM-liigan osakilpailu. Edellämainitut luvut tarkoittavat n. 250 000 ammuttua kuulaa, eli harhakuulien määrä ei ole suuri. Toki yksikin harhakuula on liikaa, ja turvatoimissa pyritään sen yhdenkin kuulan välttämiseen. 250 000 laukausta kuulostaa isolta määrältä, ja jos paintballissa käytettävät merkkaimet pitäisivät läheskään samaa ääntä kuin ruutiaseet, keskusteltaisiin ihan eri asiasta. Ympäristötoimen mittauksessa kuitenkin kovaäänisimmiksi todettin käyttämämme lehtipuhaltimet. Ko. puhaltimia käytetään ilmatäytteisten pelikentän esteiden täyttämiseen ja tyhjentämiseen n. 20 min ajan harjoitusjakson aluksi ja päätteeksi.
Artikkelissa mainitusta Auto-osumasta on vaikea sanoa, onko kuula ollut lähtöisin pelitilanteesta vai pelin jälkeisestä ilkivallasta. Valitettavasti varsinaiseen ilkivaltaan, jota on mahdollista harjoittaa heittelemällä kentälle lojuvia jo kerran ammuttuja mutta hajoamatta jääneitä kuulia, meidän on vaikea puuttua. Muutoinkin toivoisin, että vahinkotapauksista ilmoitettaisiin muutoinkin kuin lehtien palstoilla. Tällöin vahingot voitaisiin korvata jo ihan vakuutustenkin toimesta. Onneksi artikkelissa mainitut maalin aiheuttamat tahriintumiset eivät rahallista vahinkoa aiheuta, maali kun on vesiliukoista ja lähtee pois viimeistään seuraavalla sateella. Mielipaha aiheutuneesta tahrasta on tietysti ymmärretävää.
Siirrymme mielellämme muita häiritsemättömään paikkaan, mikäli joku taho sellaisen meille osoittaa.. Esimerkiksi Rullalautailun on todetttu häiritsevän asumista ja kun ongelma oli todennettu, osoitti kaupunki sallitut harjoittelupaikat. Ehdotankin että käytämme yhdessä vaikka asukasyhdistyksenkin kanssa energiaa siihen, että saamme lajille riittävät harjoittelumahdollisuudet muualta.
Ennakkotapauksen tekeminen asiasta, joka helpoimmillaan vaatisi vain hieman sovittelua ja yhteistä tahtoa, on aika rankka toimenpide. Lajin harrastajina olemme tässä vähän ikäänkuin maalitauluina ja uhrin asemassa, varsinkin jos meidät todetaan syyttömiksi.
- Hannu Järvelä, Vantaaan Nipakisu RY:n hallituksen jäsen
